keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Painojälkeä vesiväreillä


10.1.2018 aloitimme iltapäivämme kokeilemalla erilaisia vesivärin painomenetelmiä, joilla saa paperille erilaista pintaa kuin siveltimellä. Painaminen tuo mielenkiinoisen sattuman mukaan maalaukseen. Tekniikassa voi kokeilla millä tahansa materiaalilla painamista.

Värin voi levittää maalauspohjalle ja painaa päälle esimerkiksi jollain toisella paperilla, talouspaperilla, kelmulla ym. ja katsoa miten väri leviää painettavan materiaalin mukaan. Painomateriaalista riippuen sen voi nostaa heti pois värin ollessa vielä märkä tai sitten jättää maalauspohjan päälle kuivamaan. 
Toisella paperilla panettaessa riittää kun painaa ja katsoo millainen jälki tuli ja painaa vaikka samalla painopaperilla uudelleen siihen tarttuneella värillä kevyemmän version ensimmäisen painalluksen viereen.
Esimerkiksi muovikelmu toimii parhaiten kun muotoilee kuviot märkään väriin ja  jättää kelmun maalauspohjan päälle kunnes väri on kuivunut. Samoin esimerkiksi lanka imee väriä itseensä ja se toimii parhaiten niin, että jättää langan kuivumaan paperin päälle kunnes väri on kuiva.

Värin voi levittää/ottaa myös painettavalle pinnalle kuten paperille, sieneen, talouspaperimyttyyn, kuivaan siveltimeen jne. Tällöin väri on hyvä olla levitettynä alustalle (esim.lautanen), josta esimerkiksi sienellä tai kangas- tai paperitupolla on helppo ottaa väriä. Värin ei pidä olla liian vetistä, koska silloin painomateriaalin kuvio ei tule näkyviin vaan leviää liian märkänä. Kokeile myös painaa jälkiä nahkean- kostealle paperille ja kuivalle paperlle, kostealle muodostuu pehmeitä jälkiä ja kuivalle tarkkoja teräviä jälkiä. 

Alla päivän kokeiluja.


Muovikelmulla syntyi vuoristoinen maisema,
jota hieman siveltimellä viimeistelty. 



Sama kuva rajattuna pienemmäksi.
Lähikuvaankin saa kevyillä sienipainalluksilla elävyyttä
taustaan. 
Vasemman puolen painojäljet on rauhoitettu suihkupullon
 suihkautuksella.Taustan väri yhdistyy mainiosti
 linnun silmän  ja pään väritykseen.   

Taustan töpytykset ovat näkyvissä, mutta väri on
märempänä levinnyt. Alas voisi varovaisesti jatkaa
kevyitä sienipainalluksia tai otta muutamia
siveltimenvetoja, ettei lintu näytä olevan tyhjän päällä.

Muovikelmulla tehty tausta luo jännittävän tunnelman
mustaan siluettimaalaukseen.  

Painomenetelmät sopivat erityisen hyvin maaston kuvaamiseen
  – tässä siitä hyvä esimerkki. Valon suunta on selkeästi vasemmalta
oikealle, jolloin kallion katve jää varjoon tummemmaksi.
Tässä maalauksessa sienellä painaminen aloitettiin hieman liian
raskaalla kädellä ja liian vahvalla tuubivärillä vesiaiheeseen nähden.
Kevyet painallukset sienellä ja suihkupullo olisi ollut parempi
vaihtoehto veden kuvaamiseen. Ei hätiä mitiä, vaihdettiin aihetta ja
otettiin poikkeuksellisesti valkoinen väri käyttöön ja näin syntyi
uusi kokeilu – marraskuulainen maalaus maanläheisillä väreillä. 

Ilmeisesti pohjamaalaus, jonka alareunassa näkyy kelmun jälkiä.
Maalausta voisi jatkaa yhdellä kevyellä värillä, jolla voisi yhdistää
maalauksen ylä- ja alaosan kokonaisuudeksi. Kun pohjamaalaus on
kuiva, niin siihen kannattaa jatkaa kerrosmaalauksena, jolloin
alla olevat värit kuultavat sävykkäästi läpi.  

Etualaan on saatu pörröisellä siveltimellä
töpyttelemällä paljon maanläheisiä sävyjä.
Tummemmat värit  erottavat  lähellä
olevan maan ja puun 
taustan kaukana
olevista sinervistä sävyistä.

Maisemaa sienellä ja siveltimellä. Kontrastia värin voimakkuudessa,
kahdessa vastaväriyhdistelmässä ja pehmeän ja terävän vaihtelussa. 
Pehmeiden värialueiden lisäksi on otettu hieman etualalle
sienellä painojälkeä
. Vaahtolaineissa on kivoja kokeiluja, joita
voisi tuoda paremmin esille ottamalla ne pääosaan.

Mukava sommitelma huovutuspallolla väriä painamalla. Hyvä
esimerkki painojäljen erilaisuudesta märällä ja kuivalla paperilla.

Toinen samaa sarjaa oleva maalaus, jossa märän alueen reuna
on kuin verho kuivan alueen päällä. Jos tällaista vaikutelmaa
tietoisesti hakisi, niin alaosaan voisi painella pienempiä palloja,
jolloin ne painuisivat ikäänkuin taemmas. 
Alla lähikuvia samasta työstä.




Sientä ja siveliintä yhdistämällä sinisiä kukkia.

Erinomainen kokeilu märälle värille vain yläosaan
levitetyllä muovikelmulla. Kuivuessaan kelmu on jättänyt
jäämäiset kuiviot. Mielikuvaa tukee kylmät värivalinnat.
 Pinnan  mukava rytmisyys, sileiden ja kuviollisten alueiden ja
värien vaihtelut ovat tasapainossa. 

Tässäkin kokeilussa sattuma toi tytön hahmon maalaukseen.
Pieniä lisäyksiä varovasti tekemällä voi korostaa syntynyttä muotoa.
Suihkupullo sopii hyvin pehmentämään kuivia painojälkiä.


Kelmukokeilu odottaa pientä viimeistelyä.
Näemmekö seuraavalla kerralla lopullisen?

Tätä tekisi mieli pyöriellä ideaa etsien ja jatkaa kerrosmaalauksena. 


Paperilla painaessa tulee mukavia länttejä. Tässä läntteihin
on herkästi jatketu siveltimellä kukkavarret. Ja kas, siinä meillä on
kohdekukka ja muut kukat ympärillä viitteellisenä sommitelmana. 

Kelmukuvioiden kuivuttua päälle on maalattu
siveltimellä viitteellisiä lintuja. Nurkissa varsinkin näkyy
 miten hyvin painoväri kuultaa siveltimenvedon alta.

Paperilaadulla on paljon merkitystä miten väiri imeytyy paperiin.
Tässä muovikelmutyössä on käytetty useaa väriä, mutta ne ovat imeytyneet
paperin sisään ja hallitsevaksi väriksi on jäänyt punaisenruskea.
Tätäkin työtä voisi jatkaa kerrosmaalauksena ja vaikkapa kelmutekniikalla,
 jotta värit saisi uudelleen näkyviin. 






lauantai 2. joulukuuta 2017

Piirtäminen ja vesiväri


29.11.2017 kokeilimme luovasti erilaisia piirustusvälineitä vesivärin kaverina. Joskus on kiva etsia uusia tapoja tehdä, vaikka siveltimellä viivajäljen tekeminen on kaikista monipuolisin ja tietysti haastavin. Siveltimen viivajälkeen vaikuttaa siveltimen koko, muoto ja materiaalin jäykkyys ja imukyky. Säätämällä siveltimen painoa paperilla saat aikaan ohuen ohutta ja herkkää jälkeä ja painamalla kovemmin samaa sivellintä saat paksua ja leveää viivaa. Muun muassa pyörö- ja lattasiveltimellä tulee erilaista jälkeä ja vaihtelemalla veden määrää tulee erilaisia tummuusasteita ja viivajälkeä. Mahdollisuuksia on valtavasti.Viiva on yksi taiteellisen työn elementti, jolla saa luotua rytmiä maalaukseen.

Lyijykynää on perinteisesti käytetty luonnosteluun, jolloin piirrosjälki on kevyt ja pyyhittävissä myöhemmin pois. Huomioi paperin kestävyys kumilla pyyhkimiseen. Kokeile niin sanottua hiilikumia tai kittikumia, joka on pehmeää ja muotoiltavaa.

Lyijykynää kuten muitakin piirtämisen välineitä voi halutessaan käyttää myös olennaisena osana maalausta heti alusta alkaen. Piirrosjäljellä voi jatkaa  maalausta sekatekniikkana, jos haluaa esimerkiksi korjata vesivärimaalausta tai vaikka kollaasina.

Alla kuvia edellisen kerran aiheista, joita on jatkettu luovasti sekä runsaasti monipuolisia viivakokeiluja mm. hiilellä, erilaisilla akvarellikynillä, -tusseilla ja liiduilla.



Edellisellä kerralla valmistunut paperilapuilla ja märällä vedellä syntynyt
maalaus on saanut muutaman viitteellisen viivan rytmittämään maalausta,
mutta tumman peseminen on hieman vähentänyt kontrastia.


Samalla tekniikalla eli revittyjen paperinpalojen yli märällä ja
niukalla väripaletilla maalaamalla on syntynyt pari edelliselle maalaukselle.


Edellisellä kerralla tämä maalaus oli sommittelultaan hieman vaisu.
Nyt se on saanut edellisissä maalauksissa käytetyt värjäytyneet paperilaput
hienosti 
rytmittämään tyhjiä kohtia. Värit sointuvat hyvin tässä osakollaasissa.  


Valkoinen-teemaa maisemassa. Tässä kaunissävyisessä työssä näkyy selvästi erilaisten sivelten viivajäljet.
Ne elävöittävät maalausta mm. rakennuksen linjoissa ja pinnoissa, katoissa, puissa ja portissa.


Tässä on tussipiirrosta jatkettu vesivärillä sekä väripintana että viivana.
Vesivärin viiva tuo sopivaa kokoeroa etualalle korostamaan perspektiiviä.
Hienostuneet väriliukumat ja varma maalausote – työ ei näytä väritystehtävältä.


Hiilellä saa luotua vahvaa kontrastia ja jämäkkyyttä.


Muotokuvan kokeilua hiilellä ja kuivalla punaliidulla
yhdistettynä vesiväriin.

Nopea, kevyt luonnos peltoaukeasta pastelliliiduilla ja vesivärillä.

Hieman "tukkoon" maalattua kukka-asetelmaa on jatkettu kuivapastelli-
liiduilla. Kukkia vaalennettiin ja varsia kevennettiin. Pienet häiritsevät kohdat
taustassa ja maljakossa himmennettiin ja pöytätasoon otettiin heijastumia. 

Toinen kukka-aihe jännittävänä osakollaasina.Terälehtiä on lisäty paperinpaloista.
Kolaasit ovat myös hyviä väriharjoituksia. Voit ottaa jokun maalauksen malliksi ja
sekoitat maalauksen sävjyä erillisille papereille ja rakennat niistä sitten paloina kyseisen
maalauksen. Tässä ei ole sellaisesta harjoituksesta kyse, vaan on ihan oma maalaus. 




Tässä kokeilussa paperi kupruili ja läiskät levisivät. Lopuksi vielä lisättiin vastavärejä (oranssia, keltaista) ja pestiin kaikki pois. Lopputuloksena hienoja yksityiskohtia, mutta kokonaisuus on hieman rauhaton. Pesutekniikassa kannattaa värien hieman antaa kuivahtaa ennen pesua, niin että ne kerkiävät osittain
 tarttua paperiin. Tässä oranssi oli ihan märkää, joten sitä ei jäänyt teokseen nimeksikään.
Tätä työtä voisi myös jatkaa vaikka paperikollaasiksi tai sekatekniikaksi liiduilla. 

Tässä työ rajattuna rauhallisemmaksi.

Tässä koko maalaus vähän PhotoShopilla muokattuna.


































Kuivalle paperille märillä väreillä on luotu hienot kukan terälehdet.
 Työssä on kokeiltu monenlaista viivaa. Kukan keskustassa on
painamalla  (tikulla) piirtämistä, jolloin piirtojälkeen valuu pigmenttiä
 tummentaen uran näkyväksi. Varsi 
on siveltimenveto ja
 vihreät ruudukot 
on tehty hyvin  ohuella vesiliukoisella tussilla. 



Monipuolinen abstrakti maalaus kokeilemalla erilaisia tekniikoita. Pohjalla pehmeästi levinneet väriläiskät ovat saaaneet ympärilleen neutraalin harmaan. Harmaaseen on kuivattu talouspaperila pieniä vaaleita alueita, jotka on tummemmalla pohjalla rajattu ohuella tussilla. Vasemmalta tuleva valo korostuu, koska vaaleat läikät leijuvat valossa rajaamattomina. Koko komeus on saanut vielä rohkeat rytmikkäät viivat silikoonisiveltimellä ja pohjan väreillä. Silikoonisiveltimellä on helpompi tehdä suoria viivoja kuin pehmeällä siveltimellä.   

Kuonoja, tassuja, häntiä, massuja, vai miten se joululaulu menikään. Tässä tussiviivaa käytetty varsin luovasti etsimällä vesiväripinnasta läikkiä, joista syntyy viivan avulla (piilo)elämiä. Vihreä uraviiva ei erotu kovin selvänä.
Tikulla piirrettäessä voi kokeilla eri papereita kuivana ja märkänä. Värin määrä ja laatu vaikuttaa tulokseen.



Rouhea kynänjälki ja vesiväri sopii hyvin yhteen. Tässä on käytetty vesiliukoisia puuvärejä.
Piirroksen voi aloittaa ensin kevyesti ja laveerata vesiliukoisia värejä vähän kerrassaan.
Kun väri kuivuu välillä, niin voi tummentaa ja tehostaa varjossa olevia kohtia ja
taas laveerata kerrosmaalauksena. Kerrosmaalauksena saa lisää mielenkiintoisia sävyjä.
Vesiliukoisilla puuväreillä märälle piirrettäessä väristä tulee voimakas ja vahva. 



Varma vahva viiva vesiliukoisella lyijykynällä yhdistettynä niukkaan
vihreä / ruskea -väripalettiin. Siveltimenvedot tukevat piirrosjälkeä. 

Kukkahahmotelmia vesiliukoisilla puuväreiellä.

























Paksuja viivoja siveltimellä luovasti sommitellen.



Liidun piirtojälki tuo esille paperin pintarakenteen ja on kiva kontrasti märille sileille vesiväripinnoille.
Tämä on hieno, mutta mietin mitä tapahtuisi, jos olisi vielä kerrosmaalauksena lisää sävyjä?
Olisiko seuraava kokeiluharjoitus kerrosmaalaus? 

Tässä sama pintarakenteen ja sileän yhdistelmä, jossa liidun piirrosjälki on olennaisessa osassa.
Havaintoon perustuvasta aiheesta on tehty omalla persoonallisella tavalla miltei abstrakti
maalaus. Yläosa tuo ilmavuutta värikkääseen kokonaisuuteen, jossa värit sopivat
harmonisesti yhteen vaihdellen vaaleasta tummaan ja murretusta väristä puhtaaseen.



Kiitos kaikille syyskaudesta ja
mahtavasta valkoisesta kukkakimpusta.
Oikein hyviä 100-vuotisjuhlia 6.12,
 rentouttavaa joulua
ja iloista tulevaa vuotta.
Hiihtokausi aloitettu – maalauskausi odottaa.
Tapaamisiin tulevalla kaudella / Anja  :-)

maanantai 27. marraskuuta 2017

Valkoinen kukka haasteena

15.11.17 toivomuksen mukaan harjoittelimme valkoisten kukkien maalausta. Aihetta on käsitelty tässä blogissa 2.12.2015 otsikolla Valkoinen akvarellissa. 
Kokeilimme toteuttaa valkoiset kukat käyttämättä väriä hylkiviä aineita kuten esimerkiksi liitua, kynttilää tai maskinestettä tai peitepaperia. Maalaamalla havainnoiden maalauskohdetta kannattaa ensin suunnitella sommitelma. Varmistaa myös, että kohde on katsetta nostamalla näkyvissä.

Aloitime kuivalle paperille levittämällä taustavärin ensimmäiseksi kiertäen kuikkien ääriviivat. Kukat voi ensin hahmotella lyijykynällä tai hahmotella muotoa siveltimellä ensin hyvin vaalealla värillä. Muodon löydyttyä voi lisätä taustaväriin väripigmenttiä rohkeammin. Tumma tausta valkoiselle kukalle on tehokas, mutta ei tietenkään välttämätön.

Laveeratessa valkoisen alueen ympäristöä reunoihin muodostuu helposti selkeä värireuna, joka rajaa hienosti kukkaa. Jos se näyttää liian kovalta toivomaasi lopputulokseen, niin voit pestä sitä levittämällä vettä (kuivuneelle taustavärille) siveltimellä ja "imemällä" nahkealla siveltimellä veteen liuennutta väriä tässä tapauksessa kukan reunoista pois. Voit työstää samanaikaisesti koko maalausta, mutta taustavärin kuivuttua on varmempi sävyttää kukan terälehtiin maalauksen muita sävyjä,vaaleita varjoja ja yksityiskohtia.

Toinen vaihtoehto on maalata kukat hyvin vaalealla sävyllä tutkien varjokohtia ja etsien kukan muotoa. Maalaa samalla koko asetelmaa. Vaalean kukan kuivuttua voi laveerata taustan varoen taustavärin leviämistä ei toivottuihin kohtiin.



Valkoisiin kuivakukkiin osuu lämmintä valoa ja punaiset kuivat
lehdet erottuvat pehmeästä taustasta vahvalla tummalla rajauksella.

Spontaanisti havainnoiden ja rohkeasti työskennellen syntyi kiva
kokonaisuus. Sinisen ja vihreän raikkaat väri saivat taustalle murretun
 punaruskean. Intiaanikukat jo viimeistelty tunnistettaviksi. Krysanteemien
lyijykynän jälljen voi  poistaa ja korvata hennoilla siveltimenvedoilla.

Kaunis – mieleeni tulee vanha postikortti. Siveltimen vedot näkyvät upesti
tässä vastaväreillä tehdyssä maalauksessa, johon vaaleat kukat istuvat pehmeästi. 

Maljakko vaikuttaa hienosti läpikuultavalta lasilta ja alin kuka sulautuu
kevyenä kokonaisuuteen. Yläosassa on tumma väri keskittynyt hieman likaa
ja sitä voisi keventää levittämällä vedellä tummaa sinistä vaaleammaksi 
laajemmalle alueelle – ylös ja vähän alaspäin. 

Ruusun muto etsitty hienosti ulkopuolelta märällä siveltimellä sinisen ja vihreän
sävyillä. Muutamilla vihreänharmailla vedoilla ja pinnoilla saatu aikaan vaikutelmat
terälehdistä. Innolla ja taitelijan vapaudella vihreitä ehtiä on ryöpsähtänyt ehkä
enemmän kuin havainto olisi antanut aihetta. 

Tässä asetelmasa on uivakukka-asetelmaan sopivaa jäykkyyttä.
Valon suuntaa voisi miettiä ja sen mukaan vielä märällä värillä
laveetata vasenta alareunaa tummemmaksi.

Nopea vastavärimaalaus, jossa kauniit siveltimenvedot ja
pieniä kiinnostavia yksityiskohtia. Sopisi vaikka kangasmalliksi. 

Sama mikä pätee valkoisiin kukkiin, pätee myös muiden vaaleiden kohteiden maalaamiseen. Jos haluat
maalaukseen kirkkaan keltaisen kukan tai vaikka sitruunan, et vesiväreilä voi maalata sinisen taustan päälle.
Tässä keltaiset kukat loistavat ylhäältä vasemmalta tulevassa valossa – kontrastina tummat siniset ovat oikealla. 

Herkillä väreillä herkkiä kukkia. Keskitettyyn asetelmaan olisi muutamalla
havainnoidulla "oksavedolla" voinut saada vähän jännitettä ja rakennetta.

Mielenkiintoinen ja harmoninen alku. Märällä siveltimellä
on levitetty revittyjen paperinpalasten päälle vihreää ja sinistä.
Paperin  kuivahdettua ja sitä poistettaessa paljastuu, että se
on osittain imenyt väriä ja rajannut reunat elävästi.
Paperi pintarakenne näkyy selvästi poistetun paperin kohdalla.


Piirros ja akvarelli sopii mainiosti yhteen. Tässä viitteellisesti märällä
maalatussa kukkamaalauksessa on oivaa tumman ja vaalean kontrastia.
 Terälehtien muodot on haettu rennolla tussiviivalla.    

Suihkutekniikalla tehty maalaus, jossa vedestä
heijastuu yläosan maiseman aukosta sävykäs valosilta.

Veden virtauksen kuvaamiseen on käytetty maskia. Kirkas ja puhtailla väreillä maalattu veden pinta on vahva kontrasti tummalle ympäristölle ja putoksen vesisumulle. Etualalla rouheat yksityiskohdat tomivat hyvin.  

Valkoinen talo tunnelmallisella kujalla ei korostu liikaa.Siinä on paljon ikkunoita, räystään harmaa varjo
 ja edessä pensaita aidan takana. Suoria pintoja maalatessa eri levyiset lattasivellin voisivat olla jämäkämpiä.
Perspektiivi on hyvä, mutta missä rakennusten harjat ovat?

Onnistunut valkoinen valokiila kerrostalon seinässä. Vahvat lämpimät värit  ja musta
viiva toimivat hyvin. Kujan päässä on ihmishahmoja muutamalla siveltimenvedolla. Kuvaa
voisi oikaista kallistamalla vähän vasemmalle, mutta tehdään se sitten kehystettäessä.